Analysoijan auvoinen ajatusmaailma?

Minun piti kirjoittaa meidän omatoimimatkasta Kefalonian saarelle Kreikkaan (palataan reissuun toisella kertaa), mutta jostain syystä eksyinkin otsikon aiheeseen – kiitos tekoälyn!

Se nimittäin sattui mainitsemaan, ettei tunne kovin montaa ihmistä, joka analysoi asioita yhtä paljon kuin minä. 😄 Joten aloin tietenkin analysoida tuota kommenttia. Onko se hyvä vai huono asia?

Pointtina oli ymmärtää omaa ajatusmaailmaani paremmin, koska kaikki lähtee omasta itsetuntemuksesta. Ja kuten huomaatte, tämäkin teksti lähtee jo hieman omille teilleen – ellei joku (tekoäly) pidä minua kurissa.

Kun kaikki liittyy kaikkeen

"Analyyttinen ihminen tarkoittaa henkilöä, jolla on luontainen taipumus pilkkoa suuret kokonaisuudet, tilanteet tai ongelmat pienempiin osiin niiden ymmärtämiseksi. Se ei ole pelkkä taito, vaan tapa hahmottaa maailmaa."

Kun mietin esimerkiksi blogitekstiä tai somepostausta, päässäni saattaa tapahtua jotakin tämän kaltaista:

Aihe A → muistuttaa aiheesta B → liittyy kokemukseen C → selittää asian D → liittyy muuten Ariin (puolisooni) → tuo mieleen Kreikan matkan → liittyy vapauteen → palaa alkuperäiseen aiheeseen.

Ongelma on siinä, että omasta mielestäni kaikki nämä liittyvät yhteen - no liittyvät ne!

Mutta lukija ei ole varmastikaan aina samaa mieltä. 😄

Kreikan lomaltamme löytyy hyvä esimerkki

Kefalonian matkalla tämä tuli jälleen todistettua.

Istuin katsomassa merta. Moni ihminen olisi ehkä ajatellut:

"Vau, miten kaunis maisema."

Minä puolestani mietin:

"Vaikuttaako aaltojen syntyyn tuulen lisäksi myös kuun vetovoima? Miten maa- ja merituuli vaikuttavat? Miksi veden väri muuttuu? Miksi turkoosit alueet näyttävät välillä suuremmilta kuin toisina päivinä? Johtuuko se auringon kulmasta, merenpohjan muodosta vai veteen liuenneista sedimenteistä?"

Lopulta kysyin asiasta paikalliselta. 😄

Hyötyä vai haittaa?

Olen saanut kuulla tästä ominaisuudestani sekä hyvässä että pahassa.

Onneksi parhaat ystäväni ovat kanssani samalla aaltopituudella, joten juttua riittää rajattomasti ja silti ajatusten juoksussa pysyy mukana – ainakin jotenkin. 😄

Myös sosiaalisessa työssä, kuten kotihoidossa, tästä ominaisuudesta on ollut hyötyä. Juttua on saanut aikaiseksi vaikka villasukasta.

Toisaalta tiedostan myös, että voin olla joidenkin mielestä hieman rasittava, jos en ymmärrä lopettaa analysointia ajoissa ja siirryn ylianalysoinnin puolelle.

"Ei sinun tarvitse tietää"

Työelämässä minulle ei yleensä riitä, että tiedän vain oman työtehtäväni. Haluan ymmärtää myös, miten muut työtehtävät liittyvät kokonaisuuteen ja miksi asiat tehdään tietyllä tavalla.

Isossa kukkatukussa Helsingissä sain kerran vastaukseksi:

"Näin on tehty 20 vuotta."

Hoitoalalla aloittaessani taas kuulin:

"Ei sinun tarvitse tietää."

Ehkä analysoijan ydinkysymys onkin: Miksi?

Vuosien aikana olen kuitenkin oppinut, että joskus kannattaa antaa asioiden olla. Muuten kuluttaa helposti vain omaa energiaansa.

Analysoija yrittäjänä

Sama ominaisuus näkyy myös yrityksessäni.

Verkkokauppaa suunnitellessani yksi tärkeimmistä kriteereistä oli, ettei minun tarvitse ostaa omaa varastoa. En nähnyt mitään järkeä siinä, että ostaisin tuotteet pieniltä brändeiltä Keski-Euroopasta tänne Napapiirin pohjoispuolelle ja lähettäisin ne sitten takaisin lähes samaa reittiä asiakkaalle.

En myöskään halunnut rakentaa yhden tuotteen kauppaa yhden nichen ympärille, vaan kuratoitua brändiä omien arvojeni ympärille, mitä kauppaan valikoituvat tuotteet tukevat.

Kun löysin verkkokauppaani ukrainalaiset villapeitot, en voinut vain lisätä niitä myyntiin. Halusin nähdä ja tuntea tuotteen itse. Tutkia materiaalin, arvioida laadun, testata toimitusketjun ja varmistaa, että yhteistyö toimittajan kanssa toimii käytännössä.

Asiakkaan pitää siis vain luottaa siihen, että analysoija on tehnyt työnsä hyvin. 😄 ---> https://www.flingflow.com

Lahja vai kirous?

Kyllä – joskus huomaan turhautuvani, jos jokin asia ei tunnu loogiselta. Yritän ymmärtää, voisiko asian tehdä hieman fiksummin. Tai ainakin omasta mielestäni fiksummin. 😄

Olen joskus jopa kadehtinut ihmisiä, jotka eivät tunnu pohtivan kaikkea niin perusteellisesti. He näyttävät osaavan vain olla ja nauttia hetkestä.

Toisaalta juuri analysoimalla olen oppinut valtavasti ihmisistä, luonnosta, työstä, yrittäjyydestä ja itsestäni.

Analysoijan päässä eläminen ei ole aina helppoa. Aluksi alan miettiä, voisinko jäädä OVE-eläkkeelle. Lopulta päädyn pohtimaan Välimeren aaltojen syntymekanismeja.

Mutta tiedättekö mitä?

En vaihtaisi tätä ominaisuutta pois.

Ja muuten tiedättekö, että intuitiivisuus liittyy vahvasti analyyttiseen ajatteluun ja ne ovat varsin tehokas kombo ... 

-  mutta se onkin sitten jo aivan oma tarinansa. 😄

💚